sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Oppsummering

Ensimmäinen syksy ulkosuomalaisena on takana. Bloginpito heijastelee kai tunnelmia yleisemminkin. Alkuun riitti virtaa. Vähään aikaan ei ole tullut päiviteltyä – samanlaista urvahtaneisuutta on tuntunut vähän suhteessa työhönkin. Ei mitään katastrofaalista. Töihin on lähdetty joka aamu, vaikkei blogia olekaan jaksettu päivittää. Päivittäinen treenien vetäminen on ollut paras puoli työssä. Varsinkin marraskuun loppupuolelta, kun otin vetääkseni uuden ryhmän.  Tavallisten urheilua harrastavien nuorten kanssa toiminen on jotenkin terapeuttisen arkista.

Raskasta on ollut oman roolin selkiytymättömyys. Näissä hommissa on yleensäkin se ongelma, ettei oikein tiedä, milloin kaikki työtehtävät ovat tulleet hyvin hoidetuiksi. Työajan käyttö mittarina ei sovellu valmennustyöhön – ainakaan päävalmentajalla. Seura ei ollut valmistautunut kolmen päätoimisen valmentajan järjestelmään. Kaikille ei aluksi meinannut löytyä järkevää työnkuvaa. Koko syksy väännettiin työnkuvista ja päätöksenteon roolituksesta. Johtosäännön laatiminen organisaatiolle, jossa on päätoimisia, sivutoimisia ja luottamusjohtoa jakamassa vastuuta, ei ole helppoa. Sama tuntuu pätevän niin Vestkantsvømmerneen kuin Uimaliittoonkin.

Kaoottisen syksyn tilanne tätä tekstiä kirjoitettaessa on seuraavanlainen. Kaikki erotetut tai itse eronneet valmentajat palaavat valmennustyöhön. Yksi päätoimisista valmentajista siirtyy toiminnanjohtajaksi. Seuran rahastonhoitaja jää omasta pyynnöstään pois tehtävistään. Puolipäiväinen kurssivastaava jää omasta pyynnöstään pois tehtävistään. Toiminnanjohtaja tulee osin ottamaan eroavien toimihenkilöiden tehtävät hoitaakseen. Joitain talousrutiineja tullaan ulkoistamaan.

Muutokset luovat edellytykset toiminnan kehittämiselle. Kurssivastaavaa tosin jään kaipaamaan. Johtokunnan siirtäessä päivittäistä johtamista toiminnanjohtajalle nousee johtosääntö entistä tärkeämmäksi. On luotava vallan kolmijako operatiivisen, valmennuksellisen ja strategisen johtamisen välille. Vastaavasti päätöksiä tulevat tekemään toiminnanjohtaja, päävalmentaja ja johtokunta/vuosikokous. Johtokunnan sätkynukkena toimiva toiminnanjohtaja ei kykene johtamaan seuraa menestyksekkäästi. Sama pätee tietysti päävalmentajan ja koko valmennustiimin toimintaan. Seuran johtokunta koostuu vanhemmista, joiden ei ole aina helppoa nähdä kokonaisuuksia ohi omien lasten ja päivän haasteiden. Pitkäjänteisyyden ja paremman objektiivisuuden vuoksi pitäisi uskaltaa delegoida. Kuten joku järjestötoimintaa pitkään seurannut totesi: ”Luottamusjohdon tehtävänä on luottaa”. Ammattijohtajuuden tultua järjestökenttään on luotettujen miesten ja naisten tehtäväksi tullutkin delegoida se luottamus alaspäin pois omista käsistä. Sitä luopumisen tuskaa…

Seuramme näyttää liukuneen tilanteeseen, jossa edellytyksiä yksittäisten huippujen valmennukselle ei ole. Onkin luultavaa, että kärkiuimarimme tulevat tekemään omat johtopäätöksensä. Omalta kannaltani se on tietysti harmillista, koska onhan kansainvälisen tason uinnissa oma viehätyksensä. Toisaalta se on myös suuri helpotus, koska megaluokan uimareilla on megaluokan ongelmat. Tai oikeammin: kaikki pikkuongelmatkin paisuvat megaluokkaan julkisuuden ja korkeiden odotusten vuoksi. Tilanne seurassa on ikävä kyllä viime vuosina ajautunut siihen, etteivät kärkiuimarit mahdu harjoittelemaan haastajien kanssa. Ongelmat ovat osin ihan logistisia – osin asenteellisia.

Paikalliset jouluherkut lutefisk (lipeäkala) ja pinnekjøtt (tikkuliha, eli savustettu, kuivattu, liotettu ja sitten höyrystetty luinen lampaanliha) on nyt maistettu. Molemmat eväät upotetaan Akvaviitin avustuksella, joten nauttimiseen täytyy varata kaksi päivää. Lipeäkalan syöntiä helpotetaan runsaalla määrällä pekonirasvaa. Lisäkkeinä ovat tyypillisesti perunat, lanttumuusi ja hernepyree. Ei niin kaukana suomalaisista jouluruuista.

Maanantaina suuntaan Suomeen Joulun viettoon. Ulkomaille muuttamisen bonuksena on ensimmäinen kunnon joululoma 20 vuoteen. Kaksi viikkoa kotimaassa lataa akut uusia haasteita varten, joista lisää ensi vuoden puolella.

Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!
Keppi