sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Autoilua ja WCup-Berlin

Tulipa piipahdettua Suomessa. Ei se ajomatka niin pitkä ollut. Norjan kelvoton radiotarjonta oli ainoa raskas seikka. Täällä radiossa soivat vain listahitit. Taantumuksellisena räminämusiikin ystävänä saatoin nautiskella radioviihteestä vasta Ruotsin puolella. Paluumatkan ajelin puoliksi isäni kanssa, jolloin ajettavaa tuli vain n. Hki-Oulu per äijä. Radiotakaan ei tarvinnut kuunnella, kun turisimme keskenämme. Kiitokset faijalle avusta. Oli virkistävää tavata kavereita kapakkakierroksella, täällä kun sosiaalinen elämä rajoittuu kahvin hörppimiseen uintikilpailujen kanttiinissa. Harju-Städäri -kierros toimii kuin junan vessa.

Uusi menopeli tuntuu mukavalta. Maantiellä gasoa kuluu vajaat kaksi litraa vähemmän satasella. Merkittävämpi ero syntyy kaupunkiajossa. Honda syö kaupungissa n. 5,4 litraa, kun Chrysler hörppi 9,7. Lievä takaisku oli se, että vientirekisteröinti on voimassa vain vuoden. Ensi syksynä on sitten ohjelmassa uudelleenrekisteröinti Norjaan, ja luultavasti veron maksu. Ajatus oli alun perin odottaa Olympialaisiin, ja tehdä sitten ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. No ei auta suunnitella - ei ole ollut tapana tähänkään asti. Jos joku osaa tehdä "autoverosuunnittelua" Norjassa, niin neuvoja otetaan vastaan.

Uimareiden kilpailukausi lähti nyt kunnolla käyntiin. Alex & Alex kilpailivat eilen ja tänään Berliinin maailmancupissa. Kumpikin oli 100 m:llä puolen sekunnin päässä ennätyksestään. Oenin kohdalla se riitti kolmanteen tilaan, eikä voittokaan ollut kaukana. Ihan kohtalaiset tulokset kummaltakin. Oen osoitti olevansa hyvä kilpailija: viimeinen viikko meni ihan poskelleen iskiashermon vihoittelun vuoksi. 200 ru jäi uimatta sen vuoksi. Satasen aikaa täytyy pitää oikeastaan aika hyvänä. Oen jatkaa retkeään Moskovan kautta Tukholmaan. Skelt tulee arkipäiviksi kotiin treenaamaan ja viikonlopuksi Tukholmaan. Vähän kutkuttaisi lähteä käväisemään Tukholmassa...

torstai 21. lokakuuta 2010

Tanskan leirimuistoja

Tanskan leiri meni oikein hyvin. Omiemme lisäksi mukana oli tanskalainen maajoukkueuimari Chris Christensen. Chris toi hyvää kiriapua Alexille - rintauimari kun hänkin. Harjoittelimme Aalborgin 50 m:n altaassa, jonka yhteydessä sijaitsee urheilukeskus, joka tarjosi edulliset opistotasoiset majoitukset ruokailuineen. Tanskassa uimahallirakentaminen on aika hyvällä tolalla. Hallit ovat isohkoja ja hyväkuntoisia. Tämä halli on ollut aikanaan maauimala, joka on katettu halliksi. Rakennuskuutioissa on säästetty jättämällä tilaa vaativat katsomorakenteet minimiin. Siitä huolimatta halli oli tehokkaasti ilmastoitu, eikä suomalaisille uimahalleille ominaisesta sisätropiikista tarvinnut kärsiä. Suomessa keskusteltiin joskus ns. perusuimahallikonseptista. Halli, joka sisältäisi välttämättömän, muttei mitään turhaa. Perusallas kunto- ja kilpauintiin ilman poreita ja muita hintavia turhakkeita. Hinta ja käyttökulut alas, ja käyttöaste ylös esim. hyödyntämällä uimaseuran osaamista. Mihinköhän ajatus jumiutui, koska Suomessa uimahalleista rakennetaan edelleen monumentaalisia pyhättöjä, joista tehdään kehnoja kompromisseja kaikille käyttäjäryhmille?

Leirin jälkeen matkasimme kisoihin Oslon Lambertseteriin. Se halli taas on tyypillisen norjalainen. Pieni 6-ratainen 70-luvun kolo, joka on sisutettu "kotoisaksi" punatiilellä ja tummilla puurakenteilla. Ilmastointi oli säädetty tappiin, niin että katsomon ylärivillä viihtyi parhaiten takki päällä. Yli 400 uimaria takasi keston ja tunnelman. Mukavat kisat, mutta vaikka verryttelyjaksoja oli sijoiteltu pitkin kisapäivää, olivat olosuhteet kuitenkin melko vaatimattomat huipputuloksille. Siitä huolimatta pari Norjan ennätystä! Rahapalkinnot tietysti kirittivät osaltaan. Alex veti 100 ru 1.00,05. Ei ihmeellistä, mutta leirin jäljiltä ihan OK. Sillä pokkasi 10 000 NOK parhaana uimarina. Junnut tekivät jonkun verran rekkoja.

Tanskassa tutustuin pariin mielenkiintoiseen skandinaaviseen uintipersoonaan. Perheensä kanssa syyslomaleiriä oli viettämässä Arne Borgström, joka oli 80-luvun paras norjalaisuimari. Teki hyvän uran myös NCAA:ssa voittaen mailin mestaruuden. Arnella oli lukuisia mielenkiintoisia tarinoita USA:n vuosiensa varrelta. Jos kontrollifriikkiys ja omnipotenssi ovat valmentajien ammattitauteja, niin 80-luvun amerikkalaiset yliopistovalmentajat, Arnen mukaan, tekivät siitä psykopaattisuutta hipovaa taidetta. Yllättävän monet näistä värikkäistä guruista ovat yhä mukana.

Toinen uintipersoona oli ruotsalaissyntyinen Dag Stormark, jonka merkittävin valmennusnäyttö on Tanskalaisen Benny Nielsenin hopea 200 perhosuinnissa Soulin Olympialaisissa. Tätä nykyä Dag vetää ammattivalmentajakoulutusta Tanskassa. Monet Tanskan nykyvalmentajat ovat saaneet oppinsa Dagilta. Hän valmisti erinomaista paellaa kotonaan, jota pääsin nauttimaan seuramme valmentajan Ronnyn sivellä. Ronny on Dagin entinen oppilas. Dag tuli altaalle antamaan vinkkejä yhden tyttöuimarimme uintiongelmien ratkaisemiseksi. Gurun ilmaantuminen altaalle auttoi - tyttö ui ennätyksiä Oslossa kehnosta alkukaudesta huolimatta.

Huomenna on edessä tiukka kestävyyshaaste: Bergen-Stockholm non-stop. Vähintään 15 tuntia tiukkaa ratinvääntöä. Amerikkalaisen autoteollisuuden lahja ilmastonmuutokselle siirtyy seuraavalle omistajalle. Tilalle tulee japanilainen hybridivoimalla toimiva viherkikotin. Tiukka tutustuminen Helsingin yöelämän nykytilaan lauantaina. Maanantaina nokka kohti auringonlaskua. Faija lähtee repsikaksi ja tutustumaan esikoisensa nykyisiin kotikulmiin.

perjantai 8. lokakuuta 2010

Auringonpaistetta

Vietin pari päivää Oslossa Olympiatoppenin Topidretsenterissä Alexin ja päävalmentajan kanssa. Suunnittelimme tulevia viikkoja ja Alex treenasi. Maailmancupin alkuun on meidän uimareidemme osalta kolmisen viikkoa. Aika paljon on jäänyt treenejä tekemättä sairastelun ja vammojen takia, mutta silti pitäisi pystyä suoriutumaan kohtalaisen hyvällä tasolla. Pari seuraavaa viikkoa ovat harjoittelun kannalta aika tärkeitä. Pitkän kisaputken aikana treenaaminen on lähinnä palauttelua, joten duunia olisi saatava hiukan varastoon.

Lähdemme sunnuntaina Tanskan Aalborgiin leirille. Tämä viikko on ollut aika myönteinen. Alex on saanut treenattua ja yhteistyömme on lähtenyt kehittymään parempaan suuntaan - aivan kuten päävalmentaja arvelikin. Työn syrjään kiinni pääseminen tekee uimarille hyvää, ja yhteiset kilometrit vahvistavat luottamusta.

Muun seuran osalta haasteita riittää. Yksi seuramme parhaista junnuvalmentajista menehtyi yllättävän sairauskohtauksen vuoksi. Nuorta äitiä jäivät suremaan miehen ja kahden nuoren pojan lisäksi kokonainen uimaseura. Erityisesti Kristin oma ryhmä "Sjøløvene" eli merileijonat on hukassa ilman valmentajaansa. Organisaatio venyy paikkaamaan pidetyn valmentajan työpanosta parhaansa mukaan.

Valmennusryhmiin on tulossa isoja muutoksia syysloman jälkeen. Uimareita työnnetään valmennusryhmissä ylöspäin. Aiemmin käytössä olleet ryhmäkriteerit syrjäytetään, jotta saadaan ryhmäkokoja kasvatettua. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on saada enemmän työpanosta seuran päätoimisista valmentajista isommalle uimarijoukolle. Minun osaltani se tarkoittaa 6-8 uutta uimaria minun vastuulleni. Se ei sinänsä ole mikään ongelma - päinvastoin, sillä nautin hiukan isomman ryhmän valmentamisesta.

Haasteet tulevat enemmänkin ratavuoro- ja harjoituspaikkalogistiikasta. Odotettavissa on myös kritiikkiä vanhemmilta, koska kesken kauden tehtyjä muutoksia harvemmin tervehditään pelkästään riemulla. Valmentajat kokevat tietysti myös luopumisen tuskaa, mutta ammattilaisorganisaatiossa se sivuutetaan työnantajan direktio-oikeudella. Johtokunta on puhunut, pulinat pois! Ongelma on tuttu kaikille uintivalmentajille, jotka painivat tasovalmennusjärjestelmän kanssa. Täällä järjestelmä on kirjattu seuran strategiaan, ja nyt periaatteessa tehdään väkivaltaa vain siirtokriteereille. Eli uimareista luopuminen on vain ajan kysymys.

Tanskan leirillä valmennan myös tulevia uimareitani. Odotukset ovat korkealla. Innokkaat lukioikäiset tartuttavat innostustaan helposti myös valmentajaan. Kaikkiaan auringonpaisteinen Bergen näyttäytyy tänään aika kauniina. Lämpötila on mukavat 13 astetta, joten ohjelmassa on treenien lisäksi edestakainen pyöräily Studentsenterin uimahallille. Parista kuumottavasta ylämäestä huolimatta luvassa on mukava iltapäivä.